Possunposket portviinissä

Vaikka kevät tekeekin jo hyvin tuloaan ja mieli tekee kaikkea vihreää ja kepeää, niin kyllä pitkään muhinut pataruoka aina viikonlopun pelastaa. Mulla on tehnyt pitkään mieli kokeilla possunposkia ja luettuani liudan ihania possunposkireseptejä nappasin Hakaniemen hallista pussin jäisiä poskia matkaani. Pitkään pähkäiltyäni reseptiä päädyin Kiran inspiroimana hauduttamaan posket portviinissä. Lisukkeeksi tein palsternakkamuusia ja paahdoin muutaman palsternakkasipsin rouskuteltavaksi. Oi onni.

POSSUNPOSKET PORTVIINISSÄ

1kg luomuporsaan poskia

vehnäjauhoa

4 salottisipulia

4 valkosipulinkynttä

2-3 porkkanaa

1 palsternakka

1 omena

1 tähtianis

1 kanelitanko

1 laakerinlehti

1 tl suolaa

4 dl portviiniä

1 rkl balsamicoa

5 dl vasikanlientä (tai lihalientä)

pari oksaa rosmariinia

Putsaa possunposket suurimmista kalvoista (tähän löytyy vinkkejä esim täältä). Kääntele siivotut possunposket vehnäjauhossa ja paista kuumalla pannulla voissa niihin kaunis väri. Laita lihat sivuun odottamaan. Pilko sipulit, porkkana ja palsternakka (älä liian pieniksi paloiksi niin kuin mä, muuten menee ihan mössöksi). Ruskista sipulit ja kasvikset padassa, lisää mausteet. Lisää joukkoon possunposket, portviini ja balsamico. Anna kiehua muutaman minuutin, lisää vasikanliemi. Laita kansi päälle ja siirrä pata uuniin. Anna hautua miedolla lämmöllä pitkään, itse pidin 100 asteisessa uunissa yön yli, mutta 3-4 tuntiakin 150 asteessa riittää. Nosta lihat padasta ja siivilöi liemi. Kaada liemi kattilaan ja keitä kokoon niin, että kastike paksuuntuu. Mausta tarvittaessa suolalla.

Vuohenjuusto-tomaattipasta

Vaikka kevätaurinko ihanan kepeästi paisteleekin, maanantait huutaa voimaruokaa. Tämä nopea ja helppo vuohenjuusto-tomaattipasta on ikuisuussuosikkini, jonka reseptin olen mukaillut Tallinnan Pegasus-ravintolan lounaspastasta. Tällä pastalla on parannettu sydänsuruja, juhlittu synnytyksestä väsynyttä äitiä, toivuttu flunssasta ja ennen kaikkea pelastettu moni kaaosmainen arkipäivä, sillä ainekset löytyvät lähikaupasta ja ruoka on valmista alle puolessa tunnissa.

VUOHENJUUSTO-TOMAATTIPASTA

1 sipuli

½ prk aurinkokuivattuja tomaatteja

1 pkt kirsikkatomaatteja

1 prk pestoa

200g vuohenjuustoa

ruukku basilikaa

500g pastaa

Keitä pasta ohjeen mukaan. Kuullota sipuli pannulla, nakkaa sekaan paloitellut aurinkokuivatut tomaatit ja puolitetut kirsikkatomaatit, paista hetken aikaan. Sekoita keitetyn pastan sekaan purkki pestoa, paloiteltu vuohenjuusto, silputtu basilika sekä sipuli-aurinkokuivattutomaatti-mössö. Sekoita hyvin, raasta parmesania päälle ja nauti!

Tomaattinen lihapata

Viime postauksessa kuukausi sitten huokailin syksyn kiireitä ja sairasteluja ja sama meno tuntuu jatkuvan edelleen, voi huhhuh.. Onneksi tän pimeyden keskellä on ollut kivojakin juttuja; on juhlittu meidän yhteissynttäreitä (niiden tarjoilupostaukset odottavat), syöty ihanissa ravintoloissa (niistäkin tulossa juttua) ja suunniteltu uutta kotia. 

Jatkuva pimeys ja yleinen hulina näkyy keittiössä edelleen voimaruokien voittokulkuna, kylmät ja kepeät herkut on väistyneet porisevien patojen tieltä. Tällä kertaa tein klassista naudansuikalepataa, josta saa arkiruokaversion, kun poristelee sen edellisiltana valmiiksi (pataruoka on musta parhaimmillaan yleensä seuraavana päivänä). Ja kun resepti sisältää niin voita kuin smetanaakin, on varmaan turha mainita, että hyvää tuli :)

TOMAATTINEN LIHAPATA

500- 600 g naudan suikalepaistia
2 sipulia
1 paprikaa

700-800g yrttimaustettua tomaattimurskaa

2 dl smetanaa
3 lihaliemikuutiota
2 rkl hunajaa

1 rkl soijaa
mustapippuria
maustekurkkua
1 rasia kirsikkatomaatteja
lehtipersiljaa

Ota liha huoneenlämpöön tunniksi. Ruskista lihasuikaleet kasarissa voi-öljyseoksessa. Lisää joukkoon paloiteltu sipuli ja paprika, paista hetki. Lisää tomaattimurska ja lihaliemikuutiot, vähennä lämpöä ja anna porista kannen alla puolisen tuntia. Mausta hunajalla, soijalla ja mustapippurilla, jatka hauduttamista vielä hetki. Lisää paloiteltu suolakurkku, kokonaiset kirsikkatomaatit sekä smetana. Hauduta vielä hetki. Silppua päälle lehtipersiljaa (ja nokare smetanaa). Tarjoa riisin kanssa.

Sitruunakanapasta eli pollo limonello

Huh, mikä syksy... Mä olen sairastanut viikko tolkulla ja muutenkin tuntuu, että aika on mennyt ihan sumussa ja koko elämä on jäänyt rästiin, myös tämä blogi. Kiire, väsymys ja kaiken kaoottisuus on saanut palamaan perusasioiden äärelle, keittiössäkin. Erilaiset voimaruuat ja klassikot ovat olleet kovassa rotaatiossa, ja mikä siinä, harmaa syksy kaipaakin juuri lohturuokia. 

 

Tämä Ysibaarin klassikosta muokattu Pollo Limonello on suosikkilohturuokani jo vuosien takaa ja vasta nyt havahduin, ettei sitä ole koskaan tänne kirjattu. Nyt siis marraskuun mordoria piristämään nopea ja törkeän hyvä sitruunakanapasta, jossa yhdistyy loistavasti kermainen pehmeys ja sitruunan raikkaus. Kannattaa siis kokeilla!

SITRUUNAKANAPASTA / POLLO LIMONELLO

400g broilerin rintafileetä
voita
1 sipuli

cayennepippuria
2-3 dl kuohukerma
1 rkl kanafondia
1/2 rkl kurkumaa
3-4 murskattua valkosipulinkynttä

2 tl raastettua inkivääriä
1 sitruuna
2 rkl hunajaa
2 dl turkkilaista jogurttia 

suolaa
spaghettia
parmesania tai pecorinoa
tuoreita yrttejä (basilika, korianteri, lehtipersilja)

Leikkaa broileri paloiksi ja ruskista ne voissa. Lisää joukkoon pilkottu sipuli ja cayennepippuri, kuullota. Sekoita joukkoon kerma ja kanafondi. Anna kastikkeen kypsyä hetki. Lisää kurkuma, valkosipuli, inkivääri, sitruunan mehu, raastettu sitruunan kuori ja hunaja. Anna porista pienellä lämmöllä hetken aikaa. Lisää lopuksi jogurtti ja suolaa maun mukaan, kuumenna, mutta älä anna kiehahtaa. Sekoita kastike spaghetin joukkoon, raasta juustoa pinnalle, mausta yrteillä ja nauti!

Linssi-kookoskeitto (kanalla tai ilman)

Vaikka säätieteilijät väittävät nyt olevan vuodenaikaan nähden lämmintä, on mun keho ja mieli täysin toista mieltä. Jo edellisessä postauksessani liputin voimaruokien puolesta ja edelleen jatketaan tuhdilla lämpimällä safkalla. Tää linssi-kookoskeitto on ihanan paksua, mutta samaan aikaan kepeän makuista, ja siitä voi tehdä iisisti niin vege- (mun suosikki) kuin lihaversionkin (poikasten suosikki).

LINSSI-KOOKOSKEITTO

1 iso sipuli

2 
valkosipulinkynttä



500 g 
porkkanaa



2 rkl 
öljyä



1 tl 
currya



1/2 tl jeeraa eli 
juustokuminaa    

1/2 tl 
kardemummaa  

2 tl 
raastettua inkivääriä    

8-10 dl 
vettä



2 kpl 
kasvisliemikuutiota

2 1/2 dl 
punaisia linssejä

4-5 dl 
kookosmaitoa



suolaa



mustapippuria



tuoretta korianteria

(300g kanaa)

Kuori ja pilko sipulit ja porkkanat. Kuullota mausteita hetki öljyssä kattilassa, lisää sipulit ja porkkanat, kuullota niitä hetki sekoitellen. Jos käytät kanaa, niin lisää se tässä vaiheessa kattilaan pieniksi paloiksi paloiteltuna ja anna paistua hetki. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio. Huuhtele linssit siivilässä runsaalla vedellä ja lisää ne kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä miedolla lämmöllä kannen alla noin 15–20 minuuttia. Lisää lopuksi kookosmaito, suola ja mustapippuri, anna porista hetki. Mausta silputulla korianterilla ja nauti!

Kana-fenkolipata

Lämpimät keitot ja pataruuat on nyt hip ja pop, kiitos kylmän sään, kaamoksen ja viikkoja jatkuneen flunssan. Viritin tämän kana-fenkolipadan tuttuun mitäkaapistalöytyy -tyyliin, heitin ainekset pataan ja villasukat jalassa pötköttelin viltin alla odottaen valmistumista; just sopivaa ruuanlaittoa tähän hetkeen.

KANA-FENKOLIPATA

n. 15 pientä perunaa

1/2 kg kanaa

1 iso fenkoli

1 iso punasipuli

sokeriherneitä

öljyä

suolaa

mustapippuria

sitruunamehua

rosmariinia

Pese perunat ja pilko ne puoliksi. Paloittele kana reiluiksi paloiksi (voit käyttää myös esim. koipia tms). Kuori sipuli, lohko reiluiksi siivuiksi, pilko samaan tapaan myös fenkoli. Laita kaikki ainekset laakeaan uunivuokaan, sekoita joukkoon sokeriherneet. Lorauta reilusti öljyä, rouhi mustapippuria ja suolaa sekä tilkka sitruunamehua. Sekoittele ainekset ja paista 200 asteisessa uunissa 1- 1 1/2 tuntia. Sekoittele muutaman kerran paiston aikana.

Sitruunainen etanapannu

Kun haluaa herkutella iisisti, on aika kaivaa etanapannut esiin. Me juhlistettiin viikonloppuna talviajan päättymista poikasten ja rakkaan ystävän kanssa sitruunaisilla etanapannuilla ja ihanalla granaattiomena-vuonankaalisalaatilla (josta tosin juusto tarjottiin erikseen). Näiden seuraksi tarjolla oli hyvää maalaisleipää ja tietenkin loistavaa seuraa, ihan parasta.

SITRUUNAINEN ETANAPANNU

etanoita

sitruunavoita

valkosipulia

persiljaa

parmesanjuustoa

Anna voin vähän sulaa, sillä aikaa purista reilusti valkosipulia, silppua persiljaa ja raasta parmesania. Sotke nämä kaikki sekaisin, laita seosta pienet nokareet etanapannun pohjalle, lisää etana, laita lisää seosta päälle. Paista 250 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Älä mieti kaloreita, vaan nauti!

Intialainen linssimuhennos

Marraskuu. On pimeää, kylmää ja sataa räntää. Jotkut tykkäävät tästä synkästä vuodenajasta ja tunnelmoivat pimeyttä kynttilöineen, mutta mulle tämä on vähän liikaa. On niiiiin ikävä aurinkoa, värejä ja lämpöä. Niitä nyt ei luonnostaan ole tarjolla, mutta onneksi aina voi fiilistellä auringonmakuja.

Tämä linssimuhennos on syntyi sattuman kaupalla, monen eri reseptin inspiroimana ja niistä aineksista, mitä duunipäivän jälkeen kaapista löytyi. Ja täytyy kyllä sanoa, että tulipa hyvää. Lämmintä ja mausteista, olisi voinut kauhoa suoraan lusikalla kattilasta, syyslohturuokaa parhaimmillaan.

INTIALAINEN LINSSIMUHENNOS

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

öljyä

2 dl punaisia linssejä

1 tl jeeraa

1 tl kurkumaa

1 tl kanelia

1 tl chilijauhetta

1 prk tomaattimurskaa

0,5 l kasvislientä

1 porkkana

rusinoita

tuoretta persiljaa

tuoretta korianteria

Kuori ja pilko sipuli, kuullota hetki kattilassa pienessä öljytilkassa. Lisää jeera, kurkuma, kaneli ja chilijauhe, kääntele hetki. Huuhdo linssit ja lisää ne joukkoon, samoin kaada kattilaan tomaattimurska ja kasvisliemi. Anna porista hiljalleen kymmenisen minuuttia. Pilko porkkana pieniksi kuutioiksi, lisää porkkanapalat joukkoon. Jatka poristelua toiset kymmenen minuuttia, lisää joukkoon rusinat ja anna vielä porista hetki. Mausta tuoreilla yrteillä, nauti lisukkeena tai sellaisenaan!

Kurpitsakeitto

Kurpitsa on tämän syksyn hitti. Ainakin jos suomalaisia ruokablogeja on uskominen, sillä koko syksyn yksi sun toinen ruokamaakari on pöhissyt kurpitsan ihanuudesta. Hannan Soppa listasi tällä viikolla muutamia blogivinkkejä oman pastareseptinsä lisäksi ja niinpä minäkin päätin viimein kokeilla. Mun keittiössä kurpitsa kun on ihan uusi tuttavuus, lautasella se on aiemmin ollut lähinnä siementen muodossa :) . Nyt halloween- / pyhäinpäiväviikonlopun kunniaksi ja ruokablogipöhinän inspiroimana päätin menettää kurpitsaneitsyyteni iisin keiton avulla. Hain inspiraatiota eri resepteistä ja muokkailin niistä lennossa omanlaiseni ja täytyy sanoa, että hyvää tuli. Ehkä tästä intoutuneena kurpitsasta tulee vakiovieras meidän keittiöön.

KURPITSAKEITTO

500g kurpitsaa paloina

hunajaa

suolaa

sitruunavoita (tai tavallista voita + sitruunamehua)

1 sipuli

raastettua inkivääriä

0,5 tl kurkumaa

1 tl korianterin siemeniä

2dl kookoskermaa

0,5 l kasvislientä

tuoretta korianteria

Kuori kurpitsa ja paloittele se uunipellille, kaada päälle hunajaa ja pyörittele kurpitsanpaloja hunajassa, rouhi päälle hieman suolaa. Paahda kurpitsaa 200 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Kuori ja pilko sipuli, kuullota sipulisilppu voissa (itse käytin Valion sitruunavoita, jos käytät tavallista voita, lirauta keiton joukkoon hieman sitruunamehua) . Lisää joukkoon paahdetut kurpitsanpalat, raasta mukaan inkivääriä ja lisää mausteet. Kääntele hetki. Kaada joukkoon kookoskerma ja kasvisliemi, anna porista noin 15 min. Soseuta keitto sauvasekoittimella ja lisää tarvittaessa suolaa. Ripsuttele pinnalle tuoretta korianteria ja nauti!

Marokkolainen karitsapata

Pataruuat on viikonloppujen pelastus. Mikä onkaan iisimpää, kun hitaan aamun jälkeen ruskistella lihat ja heittää pata uuniin ja antaa ruuan muhia tuntitolkulla taivaallisten tuoksujen täyttäessä keittiön. Tällä kertaa keittiöön tulvahti Marokon tuulahdukset, kun uunissa pöhisi herkullinen karitsapata. Idea reseptiin lähti rakkaalta ystävältäni, joka tarjoili minulle hetki sitten rankan viikon jälkeen ihanaa karitsapataa ja ystävyysterapiaa. Mausteisiin makuihin ihastuneena innostuin kokeilemaan reseptiä itsekin, toki vähän mukaillen. Ruuasta tuli juuri niin hyvää kuin pitikin, oi onni.

MAROKKOLAINEN KARITSAPATA (6-8:lle)

1,5 kg karitsan lapaa
4-6 sipulia
10 valkosipulinkynttä
1 tl kardemummaa
2 tl juustokuminaa eli jeeraa
2 tl kanelia
3 tähtianista
200g pehmeitä kuivattuja aprikooseja
200g kuivattuja kivettömiä luumuja
1 l lihalientä tai vasikan fondia
suolaa
mustapippuria

Kuumenna tilkka öljyä padassa, lisää joukkoon kardemumma, jeera ja kaneli, paista mausteita hetki. Lisää joukkoon paloitellut lihat (luineen), paista hetki, lisää mukaan sipulit. Lisää hetken päästä lihaliemi, aprikoosit, luumut, tähtianikset, suola ja pippuri. Katso, että nestettä on riittävästi. Paista 180 asteessa puoli tuntia, sen jälkeen 120 asteessa noin viisi tuntia.  Lisukkeeksi tein kuskusia, jonka sekaan pilkoin kirsikkatomaatteja.  Ihanaa!

Omenasato talteen

Ihana syysaurinko paistaa ja omenapuut tuottavat edelleen satoaan, ihan mahtavaa! Keittiössä syntyy omenahilloa, omenahyvettä, omenapannaria, omenamuffineja, ... omenoista saa vaikka mitä.  Jos joku vielä kaipaa inspiraatiota omenoiden hyödyntämiseen, niin kokosin tähän liudan omia suosikkejani. Ja hauskaa olisi myös kuulla muiden omenaresepteistä, vinkkaa siis omasi kommenttikenttään :)

OMENAHILLO

Klassikko. Toimii niin aamupuurossa, itse tehdyssä myslissä, pannarien päällä kuin leivonnaisissakin.  Makuvariaatioita on useita, oma suosikkini on kanelilla maustettu omenahillo. Ohje löytyy täältä.

OMENAHYVE / OMENA-TOSCAPAISTOS

Toinen klassikko, syksyn pikaherkkujen kruunaamaton kuningatar. Parasta iltapäiväkahveilla auringossa vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa. Lapsellisen helppo ohje löytyy täältä ja täältä.

 

OMENAPANNUKAKKU

Peruspannari maistuu heti paljon paremmalta, kun taikinan pinnalle laittaa karamellisoituja omenanpaloja. Rouheasta ulkomuodosta huolimatta makoisan hyvää. Ohje löytyy täältä.

OMENA-KANELIMUFFINIT

Mä en tunnetusti ole leipoja, mutta nämä iisit muffinit onnistuu jopa multa. Ja lapsilta :) Muffineihin tarvitset paljon sattumia sisältävää omenahilloa. Muffiniohje löytyy täältä.

Sipulikeitto

Atshii! Syksy on tuonut mukanaan sitkeän flunssan, jota olen potenut jo kohta kaksi viikkoa, ei yhtään kivaa. Sairastelu kiukuttaa, väsymys vaivaa ja jatkuvasti palelee, joten lämmittävä keitto tuleekin enemmän kuin tarpeeseen. Sipulikeitto on klassikko, jota tulee tosi harvoin tehtyä, ihmettelen kyllä miksi, sillä se on nopeaa ja hyvää voimaruokaa kylmeneviin päiviin!

SIPULIKEITTO (n.6 annosta)

n. 10 sipulia
5-8 valkosipulinkynttä
voita
1 1/2 rkl vehnäjauhoja
1 1/2 litraa kasvislientä
timjamia
mustapippuria
6 paahtoleipää
juustoraastetta

Kuori ja paloittele sipulit. Kuullota sipuleita kattilassa voissa (älä ruskista). Ripottele joukkoon jauhot, lisää kasvisliemi ja mausteet,  anna muhia hiljalleen puolisen tuntia.  Levitä leivät uunipellille, ripottele niiden pinnalle juustoraastetta ja gratinoi leivät 225 asteessa noin 3 minuuttia. Leikkaa leipäsiivut pieniksi paloiksi. Jaa keitto annoskulhoihin, nosta päälle muutama leipäpala ja nauti!

Maalaissalaatti

Mä rakastan rosmariiniperunoita, vanhempi poikasista ahmii teinin ruokahalulla pekonia ja nuorempi valitti, etten juuri koskaan tee salaattia (ainakaan hyvää sellaista).  Näistä lähtökohdista alkoi hahmottumaan meidän maalaissalaatti, joka olikin mitä mainoin sunnuntain lounas-päivällinen.

Hauskaa maalaissalaatissa on, että mukaan voi viritellä kaapin antimista liki mitä vaan, salaattiin sopivat esim. marinoidut ja paistetut herkkusienet, erilaiset juustot, paistettu kana, nauta tai possu, olen joskus syönyt herkullista savulohi-maalaissalaattiakin. Ja vinkvink, salaattiin tehdyt perunat maistuvat ihan sellaisenaankin pikku naposteltavana.

MAALAISSALAATTI

kesäperunoita (2-3 pientä / syöjä)
öljyä
rosmariinia
suolaa
pekonia (pari siivua / syöjä)
keitettyjä kananmunia ( puolikas / syöjä)
erilaisia rapeita salaatteja
punasipulia
kirsikkatomaatteja
vihreitä papuja
briejuustoa
maalaisleipää / paahtoleipää

kastike:
oliiviöljyä
omenaviinietikkaa
suolaa
mustapippuria
sokeria
sitruunamehua
dijoninsinappia


Marinoi perunat öljyssä, suolassa ja rosmariinissa, paista noin 200 asteissa uunissa kauniin kullanruskeiksi. Keitä pavut. Sekoita kastike valmiiksi. Paista pekonisiivut pannulla. Paahda leipäviipaleet, sivele niihin hieman oliiviöljyä, hankaa puolikkaalla valkosipulinkynnellä ja leikkele leivät rouheiksi paloiksi.

Laita kulhoon erilaisia rapeita salaatteja, puolitettuja kirsikkatomaatteja ja siivutettua punasipulia. Lisää paistetut perunat, keitetyt pavut ja pekoni sekä leipäpalat. Revi joukkoon yrttejä, mausta salaatti kastikkeella ja nauti!

Halloumi-kasvisvartaat

 

Syksy on tullut ihan rytinällä ja sen huomaa arjesta, tuntuu, että elämä on yhtä juoksua minuuttiaikatauluineen. Päiväkausien sade ja huomattavasti viilentyneet ilmat ovat saaneet keittokattilat porisemaan ja nopeat arkiruuatkin ovat taas ohjelmistossa. Onneksi kuitenkin sadepäivien väliin mahtuu aurinkoisiakin hetkiä,  silloin voi vielä fiilistellä pihalla ja ulkoruokinnassa.  Viime viikonloppuna juhlimme asunto-osuuskuntamme pihajuhlia ja pöydät katettiin nyyttäriperiaatteella. Mä tein pitopöytään sadonkorjuuhengessä halloumi-kasvisvartaita, jotka nautittiin tsatsikin kanssa.

HALLOUMI-KASVISVARTAAT

perunoita

kesäkurpitsaa

paprikaa

herkkusieniä

sipulia

halloumia

öljyä

yrttejä

valkosipulia

Keitä perunat semikypsiksi. Laita varrastikut likoamaan. Pilko kaikki vartaisiin tulevat kasvikset sopiviksi paloiksi, laita marinoitumaan yrtti-valkosipuli-öljyseokseen vähintään muutamaksi tunniksi (itse annoin perunoiden marinoitua yön yli). Pilko halloumi paloiksi. Kokoa vartaat fiiliksen mukaan, grillaa kypsiksi ja nauti tsatsikin kera.

Omenapannukakku

Pannarit ovat suurta herkkua, mutta usein meillä ne tehdään suolaisina versioina. Poikien kiipeilypuu tuottaa kuitenkin satoaan siihen tahtiin, että kokeiluun piti ottaa makea versio, omenapannari. Usein omenapannaria näkee tehdyn niin, että omenat on vaan lohkottu pinnalle. Mä kuitenkin halusin karamellisoida omenat ensin ja se kannatti, palat ihan makeita ja pehmeitä. Vaikka kuvien perusteella (pannari näyttää aina ihan kököltä, miten joku voi edes saada kaunista pannukakkua aikaan?) ei uskoisi, omenapannari oli ylihyvää!

OMENAPANNUKAKKU

taikina:
4 dl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
1 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
8 dl maitoa
50g voita

omenoita
4 rkl voita
3 rkl sokeria
kanelia

Sekoita pannukakkutaikina-ainekset keskenään ja laita taikina tekeytymään. Kuori ja pilko omenat. Sulata pannulla voi ja sekoita joukkoon sokeri. Paista omenapaloja voi-sokeriseoksessa niin, että omenat alkavat pehmentyä. Mausta kanelilla. Kaada pellille pannukakkutaikina ja ripottele päälle karamellisoidut omenat. Paista 225 asteessa reilut 20 minuuttia.

Suppilovahverokeitto

Ihana ystäväni Nana toi mökkituliaisinaan pussin suppilovahveroita ja olin jo päätymässä perinteiseen sienikermapastaan, mutta keksinkin tehdä tällä kertaa keittoa. Löysin Valion sivuilta helpon ja herkullisen ohjeen, jolla pyöräytin mainion keiton puolessa tunnissa. Paahdoin keiton seuraksi ruisleipää, ihan taivaallinen combo! Ja jäljelle jääneen keiton nautti yökylään päätynyt ystäväni seuraavan päivän lounaaksi, keitto toimi kuulemma lämmittettynäkin. Helppoa ja hyvää, ihan parasta syksyruokaa.

SUPPILOVAHVEROKEITTO

reilut 3 dl hienonnettuja suppilovahveroita
1 iso sipuli
2 rkl voita
4 rkl vehnäjauhoja
8 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
2 dl kermaa
mustapippuria
persiljaa
suolaa

Paista sieniä kattilassa miedolla lämmöllä niin, että niistä haihtuu kaikki neste. Lisää voi ja pieneksi pilkottu sipuli, kuullota sipulit. Lisää vehnäjauhot, sekoittele hetki. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio, anna porista jonkun aikaa koko ajan hämmennellen. Kun keitto on sakeutunut, lisää kerma, anna kiehahtaa ja vähennä lämpöä. Anna hautua noin vartin verran. Mausta ja nauti!

Omenatoscapaistos

Poikien kiipeilypuu tuottaa satoaan ja nyt onkin paras aika kaikenlaisille omenaherkuille. Talven varalle on hyvä tehdä omenahilloa ja -chutneyta, ja toki omenoita voi säilöä vaikka kuivaamalla tai pakastamalla. Omenoista saa myös taivaallista tuoremehua, naapuri kertoi eilen käyneensä mehustamolla, näitä mehuasemia löytyy aika hyvin joka puolelta ja ne ovat nyt sesonkina auki myös viikonloppuisin.

Mehujen, kuivatusten ja hillojen lisäksi omenoista saa toki hetisyötäviä piirakoita, pullia ja pannareita. Tällä viikolla sain ihanan ex-työkaverini iltapäiväkahville ja tein meille nopean omenatoscan. Yksinkertaista, mutta niin hyvää.

OMENATOSCAPAISTOS

omenoita 

voita

kaurahiutaleita

sokeria

kanelia

Kuori ja pilko omenat pieniksi paloiksi ja laita ne voideltuun vuokaan. Ripottele hieman kanelia omenalohkojen päälle ja sekoita. Tee voista, kaurahiutaleista ja sokerista seos, levitä se omenoiden päälle. Paista 200 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Nauti vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa.

Omenahyve

Käpylän pihat tulvii omenoita, ihan mahtavaa. Omenoita on hillottu eri mausteilla (mun suosikki edelleen omena-kaneli), tehty omenapiiraita ja tietysti superhelppoa omenahyvettä. Tällä kertaa tein hyveen isäni myllyltä hakemista isoista luomukaurahiutaleista ja  maustoin sen ystävältäni Marfalta joululahjaksi saamallani ihanalla joulusokerilla. Hyveen kanssa nautittiin vaniljakastiketta, mutta hyvä vaniljajäätelökin toimii loistavasti.

OMENAHYVE

4-6 omenaa
kanelia
1dl sokeria (puolet voi olla myös fariinisokeria)
1 tl vaniljasokeria
3dl kaurahiutaleita
100g rasvaa

Kuori ja pilko omenat. Voitele vuoka hyvin, laita sinne pilkotut omenat, kaurahiutaleet, rasva, sokeri ja kaneli. Sekoita hyvin (tosin voi tehdä niinkin, että laittaa omenat pohjalle ja rasva-hiutale-sokeri-seoksen päälle, mutta tällä kertaa sekoitin). Paista 200 asteisessa uunissa 20-30 minuuttia.

Omenahillo

Syksyn sateet ja tuulet ovat pudottaneet puusta mahtavan sadon. Nyt onkin siis hyvä aika käynnistää joka syksyinen hillosirkus ja täyttää koti ihanalla omenan tuoksulla. Toki omenoista tulee tehtyä paljon muutakin (piirakkaa, paistosta, uuniherkkua,..), mutta hillo on aina ollut ykkösherkkua. Sitä voi varioida ja maustaa mielen mukaan, tällä kertaa liedellä porisi perushilloa ja kanelilla maustettua.

OMENAHILLO

omenoita
½ kg hillosokeria
vettä
mausteita

Kuori ja lohko omenat. Laita kattilaan ja lisää tilkka vettä pohjalle. Anna porista niin, että omenat ovat pehmeitä. Soseuta ja lisää hillosokeria. Mausta hillo halutessa esim. kanelilla, mintulla, limellä tai sitruunalla.

Omenakanelimuffinit

Pojat halusivat leipoa ja kokeilla lahjaksi saatua pääkallomuffinivuokaa. Toivelistalla oli suklaamuffinit, mutta itselläni suklaa pursuaa korvista, joten käännytin pojat omenakanelimuffinien kannalle. (Ja huom. kielipoliisin sanavalinta, puhutaan siis muffineista, ei muffinseista). Ohjeen versioin monista eri muffiniohjeista, lennosta keksin tunkea vielä Kunto Nalle -kaurapuurohiutaleitakin joukkoon. Noissa perusmuffineissa taikinaa olisi saanut olla vähän enemmän, jotta olisi riittänyt kunnon kanneksi hillosydämen päälle. Pääkallomuffineissa sekoitin hillon taikinan joukkoon, toimi minusta tuota hillosydäntä paremmin. Ensi kerralla sekaan voisi murustella hiukan tummaa suklaata tai vaikkapa pähkinää. Mutta hyvää siis tuli näinkin, etenkin kun käytin omatekoista, paljon sattumia sisältävää omenahilloa. Nam!


OMENAKANELIMUFFINIT

3 munaa
2 dl sokeria
3 tl kanelia
1½-2 dl maitoa
90 g voita sulatettuna
4½-5 dl vehnäjauhoa
2 tl leivinjauhetta
kaurahiutaleita ja vehnäleseitä
omenasosetta

Vaahdota munat ja sokeri suhteellisen kovaksi vaahdoksi. (Mulla muistuu aina köksän tunnin opit mieleen, vaahdon valmius tuli testata kääntämällä kulho pään päällä ylösalaisin. Jos vaahto valui päähän, se ei ollut valmista.) Lisää maito ja sula voi muna-sokeri vaahtoon. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi taikinaan.Sekoita tasaiseksi. Nosta ensin muffinssivuokaan taikinaa ja lisää nokare omenasosetta ja nosta päälle toinen kerros taikinaa. Tai vaihtoehtoisesti voit sekoittaa hillon suoraan taikinan joukkoon ja annostella taikinan muffinivuokiin. Paista 200 asteisessa uunissa n. 15- 20 minuuttia. Tämä taikinamäärä riitti hintsusti neljään isoon pääkallomuffiniin ja 12 muffivuoan muffiniin.